rankkaa, mutta niin järjettömän kivaa :-)

meidän ryhmän treenit alkoivat aamulla klo 7 eli aamuherätys oli tuossa 5 jälkeen. Urheiluhenkeä siis taas kysyttiin. No minulle ei nuo aamuherätykset tuota tuskaa,koska herään yleensäkin aina ennen kuutta. Mutta ei siinä paljon aamukahveja ehtinyt nauttimaan, kun lähdettiin hallille.

valitsin taas koirat treenaukseen ratojen mukaan. Nyt on hiukka ollut usko kovilla tuon Noblen ja minun yhteistyöni kanssa joten välillä on tullut jo tunne, ettei meistä koskaan ikinä mitään tule...

Valitsin kuitenkin Noblen tuohon ensimmäiseen treeniin jonka meille piti Zeljko Gora. Hän halusi taas ensiksi nähdä kuinka menemme kokeen omaisesti koko radan. No huh, huh ajattelin, ettei tästä hyvä heilahda. Taisi kuitenkin olla vaikutusta sillä kun edellisen viikon la uhkasin sitä että kohta on lähtö lähellä paremmille ohjaajille. Joka siis tarkoittaisi myös samalla sitä, että sängyssä nukkuminen loppuisi siihen :-) Noble meni niin saakutin hienosti, jopa melkein hallitusti koko radan yhteen pötköön. Ja taas oli ohjaaja ihan fiilareissa. Senjälkeen käytiin rata osa-alueittain läpi, siten kuten Gora olisi sen suorittanut. Ihan mahtavat treenit oli meillä ja kotiläksynä kuten ennenkin, ohjaajalle malttia hottiksen kanssa. Ja koska meillä on pysäytyskontaktit niin sieltä ei tulisi päästää Noblea ennen käskyä. 

Seuraava treeni oli Juha ja koska ke treenit olivat siis tosiaankin menneet Noblen kanssa vähän niin ja näin (päästiin esteelle nro 2 ongelmitta) niin valitisin tuohon treeniin Gigon. No sehän oli taas pelkkää ILOA. Ainut ongelmani on Gigon(kin) kanssa se, että tehdään pysäytyskontaktit niin siitä ei lähdetä ennen lupaa ja vasta sitten kun tassut oikeasti koskettavat alastulokontaktia. Koska meidän ryhmällä jäi vielä hieman treeniaikaa eikä kukaan muu halunnut siinä kohtaa enää mennä niin kysyin josko voisin kuitenkin koittaa Noblen kanssa myös tuota alkupätkää joka oli todella haastava monellekin koiralle. Siinä oli mm vastakäännös 180 astetta muurille jonka jälkeen todella pieni väli seuraavalle hypylle jonka jälkeen taas takaakierto ja vielä kerran samalla linjalla hyppy eteenpäin, siitä sitten 45 asteen kulma pituudelle. Ja voi veljet minun hottikseni teki sen siis niin hienosti. Lauantai oli kertakaikkisesti päivä joka pitäisi muistaa silloin, kun tuntuu ettei mikään oikein suju.

Su aamulla aloitettiin sitten Isabella Oreniuksen treeneillä. En ole aiemmin hänen ryhmässään ollutkaan. Kokeneemmat sanoivat, että nyt sitten tehdään ns. japanilaisia. Pari krt aiemmin ole niitä harjoitellut eli aikalailla jännitti taas, että mitähän tästä nyt sitten tulee. Isabellan radalla vaikeus oli vaikea kepeille meno, putkesta lyhyen välin jälkeen takaakierto ja viistosti kepeille. Edessä oli hyppy joka houkutteli ja koska Noble ei vielä käskystä hae oikeaa kepeille menoa niin oma paikkani oli aina hiukan väärässä kohtaa. Olin aina joko hiukan edessä jolloin se valitsi hypyn tai sitten oli liian pitkällä keppien aloituksesta jolloin Noble aloitti välistä 2. No siitäkin tuli sitten kotiläksyä. 

Su viimeinen rata oli Jouni Oreniuksen rata ja koska hänen treeneissään ei olla oikein Noblen kanssa onnistuttu aiemmin niin ajattelin, että otanpa tähän Gigon koska se on ns. varma. No ei se mennyt alussa ihan Gigonkaan kanssa kuten Strömsössä... Pienellä harjoittelulla saatiin kuitenkin rata melkein 100 % suoritettua. Ohjaaja ei vaan huomannut, että 1 este jäi välistä suorittamatta. Tuon viimeisen puristuksen jälkeen oli kuitenkin niin puhki, että oli pakko käydä hiukka selälleen maahan. Ei jaksa vanha ihan kuten ennen. Jouninkin radalle oli tehty todella vaikea kepeille meno ja ryhmässä taisi olla 1 ainoa koira joka meni sen ensimmäisestä kerrasta aina oikein. Gigo ymmärsi senkin ensimmäisen erehdyksen jälkeen miten mennään ja senjälkeen siinä ei sitten enää virheitä tullutkaan. On se vaan niin hieno ja tottelevainen koira!

Seuraava leiri onkin sitten vasta tammikuussa eli nyt vaan treenaillaan ja katsotaan sitten onko mitään edistystä "päässyt" tapahtumaan.

t. Mervi ja ihanat koiransa Gigo ja Noble